Tag: Kissat (page 1 of 10)

Kissoja Meliä, Muusaa ja Damonia koskevat kirjoitukset.

VIP raksubaari

Damonin FHS-oireet (Feline Hyperesthesia Syndrome) ovat taas pahentuneet kevään alkaessa. En muista olenko selittänyt koskaan Damonin oireilua kunnolla, mutta sen ”kohtauksen” oireisiin kuuluu mouruaminen, juokseminen ympäri asuntoa, itsensä hysteerisenä nuoleminen, selän nykiminen ja lopulta Melin tai/ja Muusan päälle hyppääminen ja niskasta pureminen. Eläinlääkärissä ei ole selvinnyt mitään, kissalla ei ole mitään karvattomia kohtia ja loisetkin on poissuljettu. Eläinlääkäri uskoo käyttäytymisen johtuvan stressistä, minä oon miettinyt myös allergiaa. Tuo kun oksentaa yleensä kanasta ja kalkkunasta peräisin olevat lihat, jonka vuoksi ruokinta on ollut jo kuukausia pelkästään poroa, sikaa (sydäntä) ja nautaa. Välillä oireilu rauhoittuu pitkäksi aikaa, välillä se pahenee ja mietin itku silmässä olisiko kaikkien kannalta parempi etsiä sille uusi koti. Viime aikoina on taas ollut kovin epätoivoinen olo.

Mutta nyt muutaman päivän ajan on näkynyt valoa tunnelin päässä. Olen huomannut oireilun kohdistuvan ruoka-aikoihin ja minun kotiin tulooni. Olen yrittänyt ottaa tavoitteeksi leikkiä tai heitellä raksuja heti kotiin tullessa, mutta tuo ei ole niin paljon raksujen perään kuin tytöt (katselee vierestä kun kaikki muijat juoksevat raksujen perässä) eikä hermostuneena kiinnostu mistään leluistakaan. Paitsi laserista, mikä taas hermostuttaa sitä vaan enemmän, kun sitä ei saa kiinni.

Olen siis pohtinut, että mitä sitä keksisi. Mitä aktivointia keksin tarjota, kun mitkään lelut eikä namit kelpaa. Mutta kuitenkin ruoka-aikana sillä tuntuu olevan järjetön nälkä, saattaa jopa näykkäistä kädestä ellen anna herralle ruokaa tarpeeksi nopeasti. Päätinkin kokeilla antaa sen syödä mahansa täyteen. Lisäsin ruoka-annoksia ja mietin, että tälle kissalle koko ajan tarjolla oleva ruoka voisi olla ihan hyvä juttu. Mutta mihin laittaa ruokaa, ettei Tiana ja tytöt pääse niitä syömään? Kirjahyllyn päälle! Se on tasan ainoa paikka, mihin vain ja ainoastaan Damon pääsee hyppäämään.

Niinpä ensimmäistä kertaa koskaan ostin kissoille ison kuivamuonapussin, Devoted Cat Scottish Salmonin. Siinä ei ole tippaakaan kanaa, mutta 90% kalaa ja proteiinia hurjat 46% ilman mitään viljoja. Heitin yhden ruokakupin kirjahyllyn päälle ja laitoin sinne raksuja. Ensimmäisillä kerroilla äijä kävi syömässä kupin tyhjäksi, mutta nyt se on jo kahdessa päivässä alkanut tajuamaan että sieltä ei ruoka katoa mihinkään.

Ja tiedättekö? Ei ole ollut kohtauksen kohtausta muutamaan päivään. Otan mieluummin pulskan kuin ahdistuneen kissan. Toivon hartaasti, että tämä rauha jatkuu.


”Hmm, söisiköhän sitä lisää?”

1

Melin hammassyöpymä ja mysteerivaiva

Meli viime sunnuntaina

Osa 1: hammassyöpymä

Kävin marraskuun lopussa poistattamassa Meliltä hammaskivet. Hammaskivien lisäksi eläinlääkäri löysi Melin suusta pahat hammassyöpymät, joiden vuoksi jouduin varaamaan ajan Evidensiaan hammasröntgeniin ja syöpymähoitoihin. Kaksi hammasta poistettiin kruunuamputaatiolla ja vuoden päästä täytyy käydä kontrollissa tarkistuttamassa yksi hammas, jossa oli jo alkava kiillesyöpymä.

Täytyy myöntää, että en olisi tätäkin vaivaa meille halunnut! Hammaskiveä voi sentään ehkäistä hampaiden harjauksella ja merilevällä, mutta tuo syöpymä on pirullinen. Törmäsin kissojen hammassyöpymään itseasiassa ensimmäisen kerran vasta viime vuoden lopulla, kun luin aiheesta jostain kissablogista (kyseistä tekstiä en löydä enää). Ihmeellistä sattumaa, että melkein heti sen luettuani Melillä todettiin kyseinen sairaus.

Kissojen hammassyöpymä eli FORL (Feline odontoclastic resorptive lesions) on sairaus, jossa kissan hampaaseen on tullut kiillevaurio ja hammasluu on esillä ja syöpynyt. Syöpymä alkaa kehittyä hammasluussa kiilteen alla ja jos se yltää hammasjuureen saakka, hammas joudutaan poistamaan (Evidensia). Hammassyöpymän syytä ei tiedetä eikä sitä voi oikeastaan mitenkään ehkäistä. Mikä minulle tuli aivan yllätyksenä on se, kuinka yleisestä sairaudesta on kyse! Yli 8 vuotiailla kissoilla jopa yli 70 prosentilla esiintyy syöpymää ja sairaus on hyvin yleinen nuoremmillakin kissoilla. Se on itseasiassa niin yleinen ettei mikään vakuutus kata sen hoitoja, jotka ovat varsin kalliita (hampaiden poistosta saa pulittaa monta sataa euroa).

Meli viime sunnuntaina

Osa 2: mysteerivaiva

Meli toipui hammashoidoista hyvin, mutta päädyimme uudelleen eläinlääkäriin kaksi viikkoa sitten. Ruoka ei enää maistunut raksuja lukuunottamatta ja kissa vain nukkui. Laitoin sen oman hiekkalaatikon kanssa makuuhuoneeseen omaan rauhaan, jotta sain seurailla sitä paremmin. Laatikolla käymisessä ei ollut mitään ongelmaa, mutta Meli oli kovin apaattinen. Vein sen sitten Evidensiaan tarkastuksiin, jossa se vaikutti aristavan takapäätään. Meli röntgenkuvattiin, ultrattiin ja se oli tipassa koko päivän. Luustossa ei mitään moitittavaa, mutta ohutsuoli oli omituisen sykkyrällä. Mitään vierasesinettä ei kuitenkaan näkynyt kuvissa eikä siihen viitannut oireetkaan: suolitukoksessa oksennellaan ja venytellään. Verikokeissa tulehdusarvot olivat hieman koholla ja punasoluja vähemmän kuin pitäisi, joka perjantain eläinlääkärin mukaan viittaa pitkittyneeseen tulehdukseen. Kaksi eläinlääkäriä tulivat perjantaina siihen tulokseen, että ohutsuolessa on hyvin todennäköisesti jokin lanka, joka vetää suolta sykkyrälle. Verikokeiden saannin jälkeen minun käskettiin tulla seuraavana päivänä uudelleen ettei ohutsuoli tulehdu.

Ja mehän sitten mentiin. Lauantain eri päivystävä eläinlääkäri oli kuitenkin aivan toista mieltä. Verikokeiden arvot eivät olleet hänen mielestään mitenkään huolestuttavia ja ne saattoivat viitata vain stressiin ja huonoon syömiseen. Perjantain röntgenkuvat hän lähetti Viikkiin kollegalleen ja he eivät uskoneet lankateoriaan yhtä paljon kuin perjantain lääkärit. Tässä vaiheessa Meli pääsi taas tippaan ja se voi jo paljon paremmin. Mietin jo lauantaiaamuna leikkiessäni pirteän ja hyvin syövän kissan kanssa, että näinköhän voisin odottaa maanantaihin. Menin kuitenkin, kun perjantain lääkäri pelotteli suolitulehduksella ja piti leikkausta tärkeänä.

Jätin lauantaiaamuna kissan tippaan työpäiväni ajaksi ja jätin päivystävän eläinlääkärin miettimään tilannetta. Kävin päivän päätteeksi hakemassa vain tipassa olleen kissan hyvin ristiriitaisin fiiliksin. Ketä uskoa? Perjantain vai lauantain lääkäriä? Meli oli tässä vaiheessa niin hyvinvoiva ettei päivystävä lääkäri kokenut tarpeelliseksi määrätä edes antibioottikuuria varmuuden vuoksi. Tästä on nyt kaksi viikkoa eivätkä oireet ole uusiutuneet. En tiedä vieläkään mistä oireet johtuivat. En edelleenkään tiedä onko ohutsuolessa jotain ylimääräistä tai onko veriarvoissa oikeasti huolestumisen aihetta. Meli on kuitenkin edelleen aivan terveen oloinen. Leikkii, riehuu, ahmii ruokansa, kusee ja paskoo. Takaraivossa piilee kuitenkin pelko oireiden uusiutumisesta. Miten kaksi päivää nesteytyksessä voi parantaa kissan täysin? Meli oli myös laihtunut kuukaudessa noin 300 grammaa, joka on nelikiloiselle kissalle todella suuri määrä. Tosin se oli niin pulskassa kunnossa äitiltä tullessa, että olen laihduttanut sitä tarkoituksella. Mutta painon ei olisi pitänyt tippua noin paljon noin lyhyessä ajassa, kun ei Meli ole todellakaan nälissään ollut. Ei tässä voi nyt muuta kuin odottaa ja jatkaa tilanteen seuraamista.

Meli viime sunnuntaina

0

Kiipeilypuu suoraan Transylvaniasta

Mahtavaa Halloweenia!! Halloweenin kunniaksi kuva Draculan linnasta. Tiedättekö sen tunteen, kun on pitänyt kuvata jotain jo monta päivää ja sitten vihdoinkin kun siihen on aikaa, on säkkipimeää? Pimeydestä huolimatta päätin nyt vain viimein ottaa kuvan tuosta uudesta kiipeilypuusta ja siinä se nyt on. Halpa laatu näkyi ja paukkui siinä vaiheessa, kun kiristin tuota ylintä tolppaa ja pienillä naisen voimillani onnistuin kiristämään mutterin kokonaan ulos tolpasta. Hetken yritin sitä mutteria raivolla työntää ja hakata vasaralla takaisin tolppaan, mutta lopulta luovutin ja nappasin vanhasta puusta tolpan. Vähän rosoisempi ja hitusen paksumpi se on kuin muut, mutta se on sentään tukevasti kiristetty. Melkein kadun sitä, kun menin tukemaan Zooplussaa enkä antanut rahojani esim. työpaikalleni, mutta onhan tuo nyt hemmetin hieno. Toivottavasti se nyt kestää edes pari vuotta.

Tämä viikonloppu on mennyt kokonaan Lahti KV:ssa. Livestriimatiin junior handler kehää eilen ja tänään Salpausselän kennelpiirin nuorisojaoston sivuille. Yllättävän moni kävi tsekkaamassa! Muita kehiä en sitten ehtinytkään seuraamaan. Olisin eilen halunnut nähdä hoffit, mutta aikataulu ei antanut myöten. Mutta shoppailtua tuli kuitenkin! Ostin Tianalle syystakin ja itselleni uuden avaimenperän ja Berran treeniliivin. Eihän mulla ole koiraakaan, minkä kanssa voisi treenata, mutta ei se mitään… Ehkä ensi vuonna. 😀 Liivi lähti niin halvalla, että oli pakko ostaa. Ja uskon, että tuolle on käyttöä treenien ulkopuolellakin. Rakastan taskuja, joten varmasti tuolle taskutaivaalle on käyttöä ihan tavallisilla metsälenkeilläkin.

Yritän saada otettua noista ostoksista kuvaa vähän valosammalla! Nyt on taas ulkona säkkipimeää, nyyh. Toivottavasti ensi viikolla tulee lunta!

0

5 vinkkiä sisäkissan aktivointiin

Mainitsin edellisessä kissa-aiheisessa postauksessa ohimennen leikin tärkeydestä kissalle. Olen huomannut sen vasta lähiaikoina omien kissojeni kanssa, kun Meli ja Damon oireilee tylsyyttä erilaisin tavoin, saaden Tianankin siihen sekaan mukaan. Mutta nykyään elämästä tupataan tehdä kovin kiireellistä eikä sitä vaan jaksa tai pysty olla jatkuvasti kotona kissoja leikittämässä – varsinkaan omassa elämässäni, kun on aktiivinen koirakin hoidettava. Mitä tekemistä sitä sitten kissoille keksisi?

1. Leikkiminen

Muusa leikkii
Jokainen kissa tykkää erilaisista leluista. Damon on hulluna sulkiin, Meli ja Muusa onkileluihin. Helisevät pikkuhiiret ovat kaikkien suosikkeja. Jotkut rakastavat foliopalloja, minun kissoista yksikään ei innostu niistä. Kitty Boinksista ei myöskään innostunut kukaan kolmesta, vaikka olen monelta kuullut kuinka kissat ovat jaksaneet leikkiä sillä tuntitolkulla. Laserhiiri poistui käytöstä siinä vaiheessa, kun tajusin sen pahentavan Damonin käytösongelmia – valon jahtaaminen saa sen vain turhautumaan ja lopulta se vie saalistusviettiä loppuun alkamalla jahtaamaan Meliä tai Muusaa. Kissalla on luontainen tarve metsästykseen (näe-vaani-hyökkää-sieppaa-tapa) ja sille on annettava se mahdollisuus alusta loppuun lelujen avulla. Kissan kanssa leikkiminen parantaa myös suhdetta omistajan ja kissan välillä. Siksi lelut ovat niin tärkeitä!

2. Laita ruoka muualle kuin kuppiin

Kissojen aktivointilauta
Meillä kuivanappulat ovat vain herkkuina, joten kissat jaksavat tavoitella niitä. Raksuja voi laittaa aktivointilautaan tai aktivointipalloon, heitellä ympäri huonetta, piilotella ympäriinsä… Märkäruuat tai lihat voi laittaa pieneen Kongiin, kehitellä omia virityksiä tai piilottaa ruokakuppi toiseen huoneeseen ja päästää kissa etsimään sitä.

3. Vie ulos tai tuo ulkomaailma sisälle

Damon valjaissa
Kissa kannattaa totuttaa valjaisiin jo pentuna, ettei käy kuin minulle Muusan ja Melin kanssa. Niiden kanssa saa tapella täysiä, jotta saa valjaat edes puettua, joten tilanne stressaa enemmän kuin tuo hyötyä. Damon taas on oppinut valjaisiin pienestä pitäen, joten se tulee eteiseen huudettaessa ja seisoo kiltisti paikallaan valjaita puettaessa. Damon pääseekin siis ulos lämpimillä säillä, mutta Suomen talvi on pitkä ja hyinen. Silloin täytyy tuoda ulkomaailma sisälle – mielikuvitus on rajana! Koivun oksat toimivat onkileluina, käpyjä voi heitellä ja metsästä kerätyt linnunsulat ovat aina yhtä suuri ihmettelyn aihe.

4. Naksutinkoulutus

Kissojen älykkyyttä haukutaan usein ihan turhaan. Haasta itsesi ja kissasi! Katso Youtubesta videoita tai lainaa kirjastosta kissojen temppukirja. Istumaan on helppo opettaa, Muusa osaa myös pyöriä ja käydä maahan. Naksutella voi omaa kieltä tai vaikkapa pilttipurkin korkkia, joten sitä varten ei tarvitse lähteä eläinkauppaan ostoksille. Muista palkita kissaasi mieluummin liian usein kuin liian vähän, että sen mielenkiinto pysyy yllä. Kissa ei yleensä jaksa pitkiä toistoja kuten koira, joten muutaman minuutin treenit riittävät etenkin alussa. Tähänkin voi käyttää palkkana vaikka niitä raksuja!

5. Pääsy yläilmoihin

Poju jääkaapin päällä nukkumassa

Kissat rakastavat yläilmoja ja tuntevat olonsa turvalliseksi ylhäällä. Tämän vuoksi kissan kannalta olisikin parasta, jos sillä on kattoon asti ulottuvia kiipeilypuita tai/ja lupa kulkea kirjahyllyjen päällä. Tasot tuovat myös kissalle paljon enemmän liikkumatilaa ja saattavat jopa helpottaa kissojen välisiä ristiriitoja, kun jokaisella on mahdollisuus päästä omaan rauhaan (lähde).

0

Koira vai kissa?

Harva aidosti on täysin joko koira- tai kissaihminen. Mutta jos täytyy valita, niin kumpi sopii sinulle paremmin?

Vito pentuna

Söpö pieni koiranpentu kasvaa nopeasti. Pissaa ja kakkii paikat, murrosiässä ehkä repii sohvat ja sängyt sinun lempikenkien lisäksi. Jotkut ovat sisäsiistejä jo kotiin tullessa, jotkut vasta vuoden vanhoina. Yksinään koira ei pärjää aikuisenakaan kuin mielellään sen työpäivän ajan, joten unohda ne koulu- tai työpäivän jälkeiset kahvittelut. Kouluttaakin se pitää. Ehkä sinua naurattaa pikkukoiran räköttäminen fleksin päässä, mutta kanssaulkoilijoita se ärsyttää varmasti. Koulutus ei pääty vain peruskoulutukseen, jokainen koira tarvitsee liikunnan lisäksi myös aivotyötä. Se on sinusta kiinni, mitä haluat koirasi kanssa tehdä, mutta jotain tekemistä jokaisen koiran pääkoppa tarvitsee.

Kuitenkin koira on se nelijalkainen personal trainer. Voit paremmin, kun joku pakottaa sinut ulos säässä kuin säässä. Koira tulee itkiessäsi katsomaan mikä sinulla on hätänä ja järjestää soolobileet joka kerta, kun saavut kotiin. Se ei ehkä ole sinun paras ystäväsi, mutta sinä olet sen ja se näyttää sen kyllä. Ehkäpä alat harrastaa koirasi kanssa ja löydät harrastuksista uusia ystäviä ja lenkkiseuraa.

Meli pentuna

Kissanpentu tuo tullessaan hiekkalaatikon, joka pitää siivota päivittäin. Se repii kynsillään kaiken, myös sen kauniin tapettisi, ellet pitkäjänteisesti opeta sitä raapimaan vain raapimapuuta. Sellainenkin sinun pitää hankkia. Mielellään vielä mahdollisimman korkea, koska kissa kokee olonsa turvallisemmaksi mitä ylempänä se on. Pentu leikkii kaikella, jopa pöydän jaloilla. Jos koiraa pitää lenkittää joka päivä, kissan pitää saada toteuttaa saalisviettiään leikkimällä. Vaanii – jahtaa – tappaa. Monet kissojen käytösongelmat ratkeaisivat vain sillä, että omistajat alkaisivat leikkimään kissojensa kanssa päivittäin. Hyvälaatuista ruokaakin kissan pitäisi saada, siis lihaa. Nappulat kuivattaa, monissa märkäruuissa on kaikkea ylimääräistä ja pelko virtsakivistä vaanii jokaisessa teollisessa. Raakaruokinta taas on kallista ja eihän sitä reissuunkaan voisi lähteä ilman säilyvää kuivamuonaa. Kissaihmiset tappelee jatkuvasti siitä, onko oikein päästää kissat ulos ja pärjääkö se Latzilla.

Kissa on kuitenkin parhaimmillaan se, joka käpertyy syliisi kehräämään. Kehräämisen tuottamien värähtelyjen uskotaan parantavan tulehduksia ja lihas- ja nivelvammoja. Kissan sanotaan vähentävän stressiä omistajissaan (lähde). Vanha käsitys itsenäisestä lemmikistä elää vielä vahvana, mutta ehkä juuri sen vuoksi oman kissan hellyydenosoitukset tuntuvat niin tärkeiltä. Kissa ei kuitenkaan tarvitse jatkuvaa huolenpitoa kuten koira. Sen ei tarvitse päästä ulos kolmea kertaa päivässä, joten töistä ei ole kiirettä kotiin. Varsinkin, jos kissoja on enemmän ja ne pitävät toisilleen seuraa. Sadepäivinä voit huoletta viettää sisällä koko päivän ja kissa on vain iloinen saamastaan lisähuomiosta.

Tiana ja Damon

Etkö vieläkään osaa päättää? Ratkaisu: ota molemmat. Saat personal trainerin ja psykiatrin.

0

DIY: Onkilelu

Pitkän aikaa on pitänyt ostaa uusi onkilelu vanhojen ja rikkimenneiden tilalle. Eilen flunssaisena sohvalla maatessa mietin, että voinhan mä sellaisen tehdä itsekin. Tänään oli vähän parempi olo, joten olihan se idea sitten toteutettava heti aamusta.

Eikä siinä kauaa mennyt väkertää! Keppi on jäänyt edellisestä onkilelusta, joten se löytyi laatikon pohjalta. Myös traktorin alle jääneen fasaanin sulat olivat laatikossa odottamassa käyttöä, tosin saishan noita sulkia askartelutarvikeliikkeestä (tai kerättyä metsästä). Kepin voisi myös tehdä vaikka koivun oksasta tai kukkakepistä.

Naruna käytin mustaa helmilankaa, se ja messinkinen korunosa löytyivät Sinellistä. Ostin ne alunperin unisiepparin tekoa varten, mutta joutaa niistä osa tähänkin käyttöön.

Pursotin korunosiin vielä pikaliimaa ja sittehän lelu olikin jo valmis! Minusta siitä tuli varsin hieno ja kissoillekin se kelpasi. Paitsi Damonille.


0

Kong Cat Kickeroo

Ostin kokeiluun Kong Kickeroon Damonia ajatellen. Lelu osoittautui hitiksi! Meli on ainoa, joka ei siitä välitä. Damon hullaantui kissanmintun tuoksuisesta patukasta niin paljon, että naama oli ensimmäisen painihetken jälkeen aivan vaahdossa. Myös Muusa tykästyi – lussutti leluun reiän hetkessä… Odotin lelun olevan pikkuisen kestävämpi.

1

Kolme pientä sanaa

En uskonut tämän päivän enää tulevan, mutta sain Melin takaisin! Se on asunut äidilläni kaksi vuotta ja nyt, viimeinkin, sain ylipuhuttua äitini antamaan sen takaisin. Meli on lihonut mummolassa aivan järkyttäväksi ja hammaskivetkin on mentävä hoidattamaan pois, mutta se on kotona. Mun rakas Meliai on kotona.

Nyt alkoi taas totuttaminen raakaruokaan. Melin kohdalla se tulee olemaan vaikeaa, mutta yritetään edes! Samalla yritän boostata Muusan laihdutusta valitsemalla mahdollisimman vähärasvaisia lihoja ja aktivoimalla noita mahdollisimman paljon. Kissojen aktivointi- ja lelupostaus onkin työn alla.





1

Valjasbuumi

Tää on ihan uskomatonta, että mun naulakossa roikkuu (liian pienet) huskyvaljaat ja (liian isot) t-valjaat, ja halusin vielä kolmannetkin. Noita t-valjaita olen käyttänyt liian isosta koosta huolimatta (kuten viimeaikaisista kuvista hyvin huomaa), mutta niitä saa jatkuvasti asetella oikeaan kohtaan ja multa loppui siihen kärsivällisyys. Mun tarkoitus oli ostaa sopivat huskyvaljaat juoksulenkkejä ajatellen tai sitten t-valjaat, missä on lenkki myös rinnassa jälkeä varten. Ostinkin sitten kompromissina Focus Ergo valjaat, mitkä pitäisi olla koirafysioterapeutin ergonomisiksi suunnitellut.

Ergot asettuvat taaemmas kuin perinteiset t-valjaat, joka on parempi koiran kropalle. Etenkin, jos koira sattuu olemaan vetävää tyyppiä. Tiana ei lenkillä ihmeemmin kisko, mutta se välillä stoppailee ja nykii hyvän hajun perään, jolloin rajut nykäisyt tekee niskoille pahaa. Sen vuoksi olen aina käyttänyt hihnalenkeillä leveitä pantoja, mutta nyt hölkkäämisestä innostuneena mukaan on lähtenyt mieluummin valjaat kuin panta. Nämä Ergot ovat myös uskomattoman kevyet ja helppo pukea päälle. Hitusen nämäkin pyörivät lenkillä päällä, mutta kunhan sain säädöt kohdilleen niin pyöriminen on jäänyt todella vähälle.

Testasin valjaat myös metsässä liinan kanssa ja hyvin toimivat! Tuo 15 metrin liina on muutenkin tosi hyvä apuväline näin lintujen pesimärauhan aikana. Liina ei edes sotkeudu koiran jalkoihin, kun se lähtee selän päältä.

Nyös Damon sai uudet valjaat. Nyt on sopivat ja sairaan tyylikkäät Vänttiset! Herra vaan jämähti syreenipuskaan eikä suostunut lähtemään sieltä kuin takaisin kotiin, joten hienot mallikuvat jäivät nyt saamatta. Mutta kyllähän kuvissa vähän leopardikuviota vilkkuu! Tuo turkoosi hihna on itseasiassa Annilta lainattu, mun pitäisi ostaa oma. Damon ei liiku mihinkään suuntaan fleksissä, ja se on muutenkin vielä sen verran arka ulkona, että kiinteä hihna on myös turvallisempi käyttää. Tuo turkoosi on vaan huono kuvia ajatellen, pitää etsiä musta tai ruskea…

0

Punainen valo

Mun on pitänyt kirjoitella jo monta päivää, mutta en vaan ole kiireiltäni ehtinyt ja nytkin yhdeksän tunnin työpäivän jälkeen painaa sellainen väsymys, ettei tästä kirjoittamisesta meinaa tulla sitäkään vähää. Sen verran on kuitenkin tultava hehkuttamaan, että löysin viimein kissoille kunnon laserlelun! Onnea on olla eläinkaupassa töissä, kun bongaa hyllyistä aina kaikkea kivaa. Ehkä vähän liikaakin kaikkea…

Mutta tätä Beezteesin laseria on nyt suositeltava, koska siinä on a) kunnon punainen piste, joka b) näkyy kirkkaassakin valossa ja c) on turvallinen silmille. Uskalsin paketin lupaamana kokeilla omaan silmääni enkä sokaistunut.

Jos nyt siis Damonin energiaa ja Muusan ylipainoa saisi vähän purettua. Eihän tuo laser kissoille leluna ole kaikkein parhain, kun ne eivät sen kanssa saa viedä saalisleikkiä loppuun saakka, mutta liikuntaa tuo kyllä antaa. Ja sitä mun kissat tarvitsevat! Saalistusleikkejä sitten leluhiirillä ja onkileluilla.

Näitä kuvia avatessa huomasin etten ole jakanut Damonin ulkoilukuvia vielä lainkaan, joten laitetaan ne nyt vielä tähän samaan! Uudet valjaat ovat kyllä seuraavana ostoslistalla, Vänttiset ehdottomasti.


0
Older posts

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑