Month: marraskuu 2016

Tianasta tulee sirkuskoira

Meille on tullut Tianan kanssa positiivinen ongelma. Nimittäin sen energisyys. Sillä on viime aikoina ollut niin paljon energiaa, että olen muistanut omistavani käyttölinjaisen saksanpaimenkoiran saksansohvakoiran sijasta. Ennen selkävaivoja innostuin treenaamaan tokoa varsin ahkerasti, mutta nyt on kaksi kuukautta menty pelkästään pienillä lenkeillä ja fysioterapeutin kehittämillä harjotteilla. Enää ne eivät riitä, joten mitäs nyt keksitään? Tokon treenaamista ei Tianan kroppa kestä eikä jälkeäkään voi tehdä lumen vuoksi. Pitkät lenkit ovat pannassa, mehän käveltiin ennen päivittäin lähemmäs kymmenen kilometria. Lähimetsäkin on kävelty niin monta kertaa ympäri, ettei sekään anna virikkeitä satunnaisia kauriin jälkiä lukuunottamatta.

Päädyin vaan opettamaan uusia temppuja ja vahvistaa olemassaolevia käskyjä. Tiana osaa temppuja jo varsin paljon (tai ainakin olen opettanut, eri asia muistetaanko me kumpikaan niistä enää puoliakaan), mutta niitähän riittää. Fyssa käski meidän harjoitella peruuttamista ja tavan peruuttelujen jälkeen vein tempun seuraavalle tasolle. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin olen opettanut tämän tempun jo muutamia kuukausia sitten. Ihmettelin vain silloin sitä, kuinka vaikeaa tuolle on peruuttaa seisten, kun se tarjoaa vaan jatkuvasti istumista. Luulin sen ehdollistuneen liiaksi sivulla istumiseen, mutta nyt ymmmärrän kuinka vaikeaa sille on ylipäätään peruuttaa nivelrikkoisilla lonkillaan. Nyt kaikkien fyssaharjotteiden jälkeen temppu onnistuu jo paljon paremmin, mutta eihän tuo kaunista katseltavaa ole vieläkään. Ja kun kiire saada namiakin on niin kova!

Mitä temppuja te olette opettaneet koirillenne (tai kissoillenne)? Vinkatkaa hauskimmat ja katsotaan miten me onnistutaan!

2

Valkoinen marraskuu

Talvi tuli! Toivottavasti lumi ja pieni pakkanen pysyy huhtikuulle saakka. Ihastelin aamulla auringonpaistetta ja toivoin ehtiväni valokuvaamaan paisteeseen, mutta en ehtinyt. Oikeastaan muistin neljän aikaan metsässä, että eletään marraskuun puolta väliä eikä valoa vaan riitä hyviin kuviin. Kävelin sitten koirapellolle kirkkaan taivaan alle, mutta pellolta juoksikin tottelematon saluki tielle tervehtimään ja jolkotteli jonkin aikaa meidän perässä välittämättä omistajansa huudosta. Ei menty siis pellollekaan.

Vaikka valokuvat jäikin ottamatta, niin kuuden kilometrin lenkki pienessä pakkasessa teki hyvää molemmille. Lumi tekee maisemasta valoisan ja niin kauniin, mutta retkiteistä vähän raskaammat kävellä. Nyt on hyödynnettävä nuo ihanat lenkkipolut, kun ei ole vielä tehty hiihtolatuja ja kielletty niiden vuoksi kävelyä. Latujen tulon jälkeen ainoa lenkkimaasto meille on metsä, ellen uskalla lähteä Tianan kanssa asfaltille. Pehmentäähän se lumi jonkin verran tietä, mutta koiran pitäisi pystyä ravaamaan vierellä mun kävelytahdissa. Se ei vielä onnistu enkä halua fleksin kanssa lähteä ihmisten ilmoille.

1

Hurtta frost jacket

Hurtta frost jacket

En kadu yhtään, että ostin tuon syystakin Lahti KV:stä heräteostoksena. Se on just oikean kokoinen, pitää jonkun verran sadetta ja on juuri sopivan lämmin näille ilmoille. Hyvän näköinenkin vielä! Siinä on myös sen verran hyvät heijastimet, ettei tarvitse ostaa heijastinliiviä. Jonkun valon voisin kyllä hankkia, olen miettinyt raaskisinko törsätä Orbilociin… Tutulla se kyllä tippui metsään ja se pelottaa. Tosin mitkään noi halvemmat valot eivät ole kestäneet meidän käytössä eikä edellisiltä talvilta ole jäänyt yhtäkään ehjää jäljelle, joten en haluaisi ostaa taas sekundaa.

Onko teillä kokemuksia Orbilocista? Mikä valo on ollut paras?

0

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑