Ei kukaan täällä kai oo kokonainen

Miten kaunis päivä! Oltiin Tianan kanssa kolme tuntia ulkona, käppäiltiin hissukseen metsää pitkin koirapellolle ja maattiin vaan auringossa. Kotiin päin kävellessä tuli sähköpostiin dysplasialausunto ja mieli vähän musteni sitä lukiessa – kyynärät 1/1 ja lonkat D/D. Tuli siis yllätyksenä molempien kyynärien lukema, kun olin siinä käsityksessä että tolla koiralla on edes yksi terve jalka. Ei selkeesti.

Hetken aikaa harkitsin soittavani Limanille kysyäkseni lisää, mutta en soittanut. Ei se tieto muuta yhtään mitään. Jotenkin sitä vaan luhistuu sen tiedon edessä, että oma koira on noin rikki noin nuorena. Mutta ei auta itkeminen, täytyy hyväksyä tosiasiat ja elää kuin viimeistä päivää.

Olen viime päivinä selaillut erään toisen rodun kasvattajia ja pentuesuunnitelmia. Kunhan tuon Tianan kuntoutus lähtee rullaamaan kunnolla, niin kyllä mä taidan sen pennun ottaa tähän kasvamaan. Mitään varmuutta ei ole, enkä ole ottanut edes kasvattajiin vielä yhteyttä, mutta katsellaan. Sellainen fiilis kuitenkin on tällä hetkellä, että olen vihdoinkin varma seuraavan koiran rodusta.

3

4 Comments

  1. Voi ei, voimia. 🙁 Haastavaa, koittakaahan nauttia kuitenkin arjen pienistä hetkistäkin, kuulosti ihanalta tuo peltoreissu. 🙂

    • Kirsi

      24.9.2016 at 11:19

      Kyl me nautitaan! Ja nyt kun nuo viikottaiset fyssakäynnit alkoivat ja kipulääkkeet on alkaneet tehoamaan, niin Tianakin on ollut paljon energisempi ja pirteämpi.

  2. Voi itku 🙁 Voimia ja tsemppiä arkeen!

Vastaa

Your email address will not be published.

*

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑


Fatal error: Allowed memory size of 41943040 bytes exhausted (tried to allocate 3072 bytes) in /home/sateinen/public_html/blogi/wp-includes/Requests/Cookie.php on line 119