Month: maaliskuu 2016

Elämäntavoitteena sipsikaljavegaanius

aamupala lohkoperunat ja mustapapupihvit
Ruisleipää maapähkinävoilla ja banaaneilla. Päivälliseksi mustapapupihvejä ja lohkoperunoita.

Monet varmaan tietävät Feissin kuuluisimman vegaaniryhmän, Sipsikaljavegaanit. Törmäsin siihen itse vasta muutama viikko sitten ja vaikka en vegaani olekaan, niin liityin ryhmään ihan mielenkiinnosta. Kasvissyönti on kiinnostanut jo pitemmän aikaa, mutta mä olen niin tapojeni orja, ja ehkä vähän epäluuloinenkin kaikkea uutta kohtaan, että en olisi voinut ikinä uskoa pystyväni kasvissyöntiin. Saati sitten vegaaniuteen.

Sipsarit kuitenkin yllätti. Niin paljon sairaan hyvän näköistä ruokaa ja herkkuja, mitä jopa tämä kananugettien rakastaja kuolasi ruudun toisella puolella! Paras ystäväni on myöskin aloittanut kasvissyönnin vähän aikaa sitten ja tosi hyvää ruokaa tekeekin. Tosin se on opiskellut kokiksi ja itse olen keittiössä aivan käsi, joten sikäli en luota omiin ruoanlaittotaitoihini. Soijasuikaleita ostin muutamia kuukausia sitten ja kokeilin tehdä niistä ruokaa pariin otteeseen, mutta muutaman epäonnistumisen jälkeen annoin nekin kyseiselle kaverille.

Jotain kuitenkin naksahti päässä ja päätin sitten kuitenkin aloittaa Vegaanihaasteen pari viikkoa sitten. Tosin vegaani en aio olla. Edes mun budjetti ei taivu siihen, että kaikki kosmetiikka- ja hygieniatuotteet olisivat myös täysin eläinperättömiä. Toisaalta myös yritän vähentää valkoisen sokerin ahmimista ja käytän usein sen tilalla hunajaa. Hunaja on myös teessä ihan ykkösjuttu!

Mutta lihan päätin jättää pois kokonaan omasta ruokavaliosta. Maidon käytön olen jo vähentänyt muutenkin pelkkään kahviin, joten sen pois jättäminen oli helppoa. Koska suoritan kuitenkin vegaanihaastetta, niin kokeilin jättää muutkin maitotuotteet pois. Jogurtteja ja rahkoja en syö muutenkaan paljoa, mutta yllätyin silti kuinka hyvää Alpron Go on -rahkat on! Alpron pienet jogurtit ovat myös mun mielestä parempia kuin tavalliset jogurtit, tosin se 500 gramman mantelijogurtti on pahaa. 😀 Onneksi kaverille kelpasi!

Kahvimaitoa oli pelottava ostaa. Kaikkialla peloteltiin kasvimaitojen sakkautumisesta ja olin aivan hoomoilasena kasvimaitotiskillä. Päädyin ostamaan Blue Diamondin mantelimaitoa, jonka lopulta join ruokajuomana. Yllättävän hyvää! Ei se kyllä kahvissa sakkautunut lainkaan, mutta oli vähän liian laihaa siihen. Suosittelujen jälkeen päädyin ostamaan kahvimaidoksi Alpron Professional soijamaitoa ja tuohan on aivan mahtavaa! Liian rasvaista ruokajuomaksi (ainakin mun mielestä, voisin verrata sitä punaiseen maitoon), mutta kahvissa ihan täydellistä.

Ensimmäisenä pääruokana päätin tehdä kermaista linssi-pinaattikastiketta. Valmis ruoka näytti oksennukselta, mutta herrajestas miten hyvää ja täyttävää! Ja kuinka paljon sitä tuli! Söin sitä samaa satsia viikon kyllästymättä! Opiskelijabudjetti kiittää ja kumartaa. Tuon jälkeen kokeilin mustapapupyöryköitä kermakastikkeessa. Pyörykät eivät pysyneet pannulla kasassa ollenkaan (seuraavan kerran uunissa 200 asteessa 20min!), mutta ruoka kelpasi kuitenkin. Kaurakermat osoittautui yhtä hyviksi (ellei jopa paremmiksi) kuin tavalliset ruokakermat.

Viime viikonloppuna katsoin Netflixistä kohutun Cowspiracy -dokkarin ja voi luoja. Mikään elokuva tai dokumentti ei ole ikinä pysäyttänyt niin paljon. Ton katsomisen jälkeen päätin, etten osta naudan lihaa enää edes eläimille. Enkä maitotuotteita kotiin. Maitosuklaan ja herkkujen syömistä meinasin jatkaa, mutta mulle iski niin suuret omantunnontuskat yhdestä Tuplasta, että päätin jatkaa vegaanisilla herkuilla.

Vielä on syötävä jääkaapista eläinperäiset margariini ja voi pois (mitään en heitä roskiin!) enkä aio edelleenkään kieltäytyä tarjotusta ruuasta. Mutta mun omalletunnolle riittää se, etten omilla rahoillani osta omalle lautaselle enää lihaa tai maitotuotteita. Elukoiden ruokinta pysyy tietenkin samana, vaikka nautaa ei enää niidenkään kuppiin tule.

0

Viime lauantailta

IMG_1876p
En tajua, mistä tuo leikkaa-liimaa vaikutelma tulee tähän kuvaan. Joo, muokkasin metsätaustan erikseen, mutta teen sen usein muillekin kuville ja tässä kuvassa on leikkaa-liimaa vaikutelma jo raakatiedostossa. Jännää.

IMG_1807P
IMG_1849p
IMG_1839p
IMG_1815p
Onks tää jotain kääpää? Yritin googlettaa, mutta en löytänyt mitään vastaavaa.

+ Ihana Spike, joka joutui sängylle boksinsa siivouksen ajaksi.

0

Maaliskuun Liebster

Meidät haastoi tällä kertaa Liebster awardsiin Tianan veljen omistaja Essi, kiitos!

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja linkitä hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Libster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.

1. Hauskin kommellus, joka sinulle on koirasi kanssa sattunut esim. kokeissa?
Tämä on enemmänkin säälittävä kuin hauska, mutta en voi muuta kuin nauraa Tianan pelolle lumiukkoja kohtaan. Ne on yhtä pelottavia joka talvi.

2. Milloin olit erityisen ylpeä koirastasi?
Joka kerta, kun tuo valitsee tulla mun luokse eikä mene uhoamaan muille koirille. Joka kerta, kun ohitetaan vastaantulijoiden koirat täysin hiljaa.

3. Jos voisit ottaa minkä tahansa koirarodun maailmassa riippumatta rodun haastavuudesta/vaatimuksista, minkä ottaisit?
Ottaisin heti tiibetinmastiffin! Otan sellaisen sitten joskus, kun asun omakotitalossa ja on lääniä mitä vartioida. Upeita, alkukantaisia koiria.

4. Minkälaisia kriteereitä sinulla on pentua hankkiessa kasvattajan/pennun vanhempien suhteen?
Jos ottaisin toisen saksanpaimenkoiran, ottaisin senkin harrastavalta kasvattajalta. Vaikka en itse kisaakaan, niin en näe järkeä pentujen teettämisessä kotikoirille tällaisella rodulla. Tulokset kertovat paljon kasvattajasta ja vanhemmista. Seuraava pentu olisi myös suomalaisista koirista, koska Tianan jälkeen en luota enää tuontikoirien terveystuloksiin. Lonkka- ja kyynärindeksit on oltava hyvät (mieluummin yli 110), vanhempien selät kuvattu terveiksi ja muutenkin suvun terveys mahdollisimman hyvä. Täydellistä koiraa ei tietenkään ole ja kompromisseja on tehtävä aina, mutta toista nivelrikkoista en halua. Tosin mieluummin hyväluonteinen koira vähän löysemmillä lonkilla kuin terävä ja epävarma priimalla luustolla. Lyhyesti sanottuna: katson suvun terveyttä, vanhempien tuloksia ja luonnetta.

5. Mitkä asiat koet tärkeimmiksi opettaa koiralle?
Luoksetulo ja muut peruskäskyt. Kaikkien koirien koulutus pitäisi olla rodusta riippumatta siinä mallilla, että läpäisee BH-kokeen.

6. Voisitko ottaa rescue -koiran? Miksi, miksi ei?
Heikkoina hetkinä olen selaillut rescueyhdistyksien sivuja, ja itseasiassa 19-vuotiaana rakastuin erääseen rescuekoiraan. Se koira kummitteli mun mielessä monta kuukautta, mutta yhdistyksen 20 vuoden ikärajan takia en olisi saanut sitä ottaa. Taisin itseasiassa jopa kysellä siitä, mutta vastaukseksi tuli vain käsky täyttää lomake, mitä en ikinä täyttänyt. Täytettyäni 20 kävin etsimässä kyseistä koiraa, mutta se oli hävinnyt koko yhdistyksen nettisivuilta. Liekö sitten lopetettu.

Näin jälkikäteen ajateltuna hyvä etten saanut sitä, en usko että minusta olisi kouluttamaan rescuekoiran ongelmia tänäkään päivänä. Pennun voisin ehkä ottaa, tosin en tiedä haluaisinko ottaa riskiä täysin tuntemattoman suvun kanssa.

7. Oletko joutunut koskaan arvostelun kohteeksi koiria koskevien valintojesi takia?
Ellei oteta lukuun kinastelua koiran koulutuksesta oman äitini kanssa, niin en muista joutuneeni. Tosin koulussa poissaoloni yön yli retkiltä on otettu tosi nihkeästi, kun syy niihin on ollut aina koira (ja kissat).

8. Koetko usein huonoa omatuntoa koiriesi takia?
Tälläkin hetkellä, kun toisessa jalassa on todennäköisesti jalkapohjan jännekalvon tulehdus enkä pääse liikkumaan kuin Buranan voimalla. Koen muutenkin tosi usein huonoa omatuntoa, kun vertailen itseäni liikaa muihin ja uskon, että pitäisi liikkua/treenata/yadayada enemmän Tianan kanssa.


9. Mikä on koirasi/koiriesi lempilelu?
Kuvassa oleva lelu, ehdottomasti. Ostin tuon olion vuonna 2012 ja siitä asti se on kulkenut mukana. Ei se enää (onneksi) vingu, mutta muuten se on kuin uusi. Tiana nukkuukin olion kanssa ja valeraskauksien aikana tuo on aina sen vauva.

10. Onko sinulla pentukuume? Onko talouteen lähiaikoina kenties saapumassa uusi nelijalkainen asukas? 😉
Pentukuume: ON. Onko tulossa? EI 🙁
En halua toista koiraa ennen kuin minulla on auto (harrastaminen ja kulkeminen paljon helpompaa) ja se tarkoittaa sitä, että pitäisi olla vakituisessa duunissa ja talous muutenkin kunnossa. Elämäntilanne ei muutenkaan sallisi pentua, vaikka aina tsekkaankin uusimmat sakemannipentueet. Tosin en tiedä edes sitä, tuleeko seuraavaksi sakemanni vai kenties joku muu (holsku? valkkari? beussi?).

11. Mitä koiraharrastus sinulle merkitsee?
Mä en taida ihan koiraharrastajaksi lukeutua, mutta enhän mä ilman koiraa voisi olla. Onhan tuo nelijalkainen personal trainer, jalkojen lämmittäjä ja aina löytyy tekemistä koiran kanssa. Paras ystävä.

11 uutta kysymystä:
1. Koetko koiran rajoittavan elämääsi jollain lailla?
2. Kuinka paljon liikut koirasi kanssa päivittäin?
3. Mitä koirasi syö? Koetko lihan syöttämisen tärkeäksi?
4. Liittyykö unelmatyösi eläimiin?
5. Millaiset rodut miellyttävät silmääsi, miksi?
6. Mitä asioita haluaisit parantaa itsessäsi, jotta olisit entistä parempi koiranomistaja?
7. Minkä hetken haluaisit elää uudestaan koirasi kanssa?
8. Kuinka paljon sinulla kuluu rahaa kuussa koiraan?
9. Opetatko koirallesi turhia temppuja vai panostatko ainoastaan lajikohtaisiin suorituksiin?
10. Onko sinulla autoa? Koetko sen tärkeäksi koiranomistajan arjessa?
11. Matkustatko paljon ilman koiraa vai otatko koiran mukaan kaikkialle?

Haastetut:
1 Pimeitä Riimejä
2 Hutilyönti
3 Vinhaa Ninjailua
4 Paimenten poluilla
5 Darwin
6 Veden valamia 2.0
7 Ripaus mustaa valkoisella
8 Living with Whites
9 Kolme muskettisoturia
10 Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei
11 Vätyskän messissä

0

Hypitään seinille


Yllä oleva on pari viikkoa vanha kuva, minkä olen unohtanut vaan laittaa tänne. Spike nahanvaihdon jälkeen, painoa jo 325 grammaa. Vieläkään ei ole iskenyt ruokaan kiinni isompaan boksiin vaihdon jälkeen, vaikka syökin sen pohjalta yön aikana. Pakko se on vaihtaa takaisin pienempään boksiin ja katsoa sitten alkaako ruoka maittaa paremmin, ei tuokaan normaalia ole.

Kissojen ruokintaan kuuluu onneksi hyvää, Möllerin kalanmaksaöljy on ollut tähän asti menestys! Kupit nuollaan puhtaiksi, vaikka litkua olisi seassa. Jos kissojen turkit alkaisi tuosta nyt menemään pikkuhiljaa parempaan päin eikä munkaan tarvitse joka sunnuntai miettiä, olenkohan muistanut antaa viikolla kalaa ja maksaa. Tota Mölleriä oon vetänyt nyt omaan napaankin, vaikka jostain syystä oma vitamiinien saanti ei ole yhtään niin tärkeää kuin elukoiden.

Tää viikko on ollut hiihtolomaa, mutta se ei ole kulunut yhtään niin kuin olisin halunnut. Suunnittelin käyväni pitkillä hihna- ja metsälenkillä, kun kerrankin on aikaa ja motivaatiota. No eikös toisen jalkapohjan jänne ole vihoitellut koko viikon, tänäänkin kävelin metsässä kepin kanssa. Oireet viittaa jännekalvon kiputilaan (tulehdukseen?), tosin en oo viittinyt arvauskeskukseen lähteä valittamaan. Mitäpä ne siellä voisi muuta tehdä kuin antaa Buranaa reseptillä ja käskee pitää levossa? Aktiivisen koiran omistaja ei hirveästi pysty sohvalla makaamaan… Hihnalenkeille en ole päässyt ollenkaan, Citymarketissa ympäriinsä kävely on jo tarpeeksi epämiellyttävää. Metsässä kävely onnistuu jotenkuten, pehmeä lumi ei tunnu niin pahalta kuin kova ja tasainen maa. Paranis vaan nopeasti, haluan oikealle lenkille.

0

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑