Month: helmikuu 2016

Hyvää ystävänpäivää!

Jätän tuotteliaan valokuvausviikonlopun tähän kuvaan. Pakko myöntää, että kerrankin olen tyytyväinen ja vielä olisi muutama kuva muokkaamatta ja julkaisematta. Kannattaa avata tämä kuva uuteen ikkunaan, tallensin 1200 pikseliä korkeana.

IMG_1413p

0

Lumi, ethän sula pois?

Meinas tulla surku, kun lumet lähti kokonaan ja tilalle tuli vaan jäätä ja loskaa. Mutta satoihan sitä taas! Niin paljon, että iski ihan kuvausinto. Päivällä alko paistaa vielä aurinko! Siinä vaiheessa olin jo juoksemassa ovesta ulos. Mun on pitänyt mennä koko tämän talven läheiselle niitylle kuvaamaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Mutta tänään menin vihdoinkin! Joskin harmitti, että aurinko meni pilveen just silloin kun päästiin sinne.



Nyt tahatonta Rukka-mainostusta. Yöllisen inspiraation iskiessä tajusin, että mähän saan tuosta uudesta pannasta pienemmän poistamalla Rukan merkin, joka vie säätövaraa muutaman sentin. Helpostihan se irti lähtikin, kun saksin langat vaan pois. Sitten alkoi harmittaa hyvin heijastavan merkin puolesta, joten ompelin sen takaisin kiinni säätimen toiselle puolelle. Estää siis samalla pantaa löystyvän liikaa. Nyt on hyvä!

Loppukevennys vielä. Lähdin muutamaksi tunniksi kaverille katsomaan leffaa ja kotiin tullessa annoin laumalle ruuat. Syömisen jälkeen Tiana meni kirjahyllyn eteen pyytämään patukkaa. Patukka oli tuossa nenän edessä aamusta asti, mutta ei likka ole sitä ilman lupaa ottanut, vaikka varmasti on mieli tehnyt. Pakkohan sitä oli heltyä ja leikkiä, vaikka patukan piti olla alunperin vaan treenejä varten.

DSC_2689p

0

Tiana 4 vuotta!

Niin se vaan aika kuluu, pelottavankin nopeasti. Likka sai lahjaksi uuden pannan, joka toimii metsässä paremmin kuin nuo puolikurkkarit, mitä yleensä käytän. Haluan jättää metsässä pannan kaulaan ja puolikurkkareita en uskalla jättää, ettei niiden ketju tartu juostessa johonkin oksaan. Tosin, ostin tuon uuden pannan koossa 45-70cm ja silti pienimmilläänkin tuo menee päästä läpi, jos vaan tarmokkaasti kiskoo. Kuinka pieni pää voi saksanpaimenkoiralla olla?! Mutta menee metsäpantana, joten en lähtenyt palauttamaan.

Saihan Tiana pannan lisäksi vähän herkkujakin, kuvassa näkyvät siankorvapalat ja naudan nahkarullan. Ja tietysti pitihän sitä lähteä tunniksi metsään otsalampun valossa, vaikka räntää tulee taivaan täydeltä. Tianaa ei haittaa, joten ei muakaan.

1

Mitä tänään syötäisiin?

En tiedä kuinka moni lukija muistaa, mutta meillä kissat ovat syöneet nyt vuoden päivät pelkkää raakaruokaa. Vieläkään se ei ole ruusuilla tanssimista, Damonille saa vieläkin tuputtaa silakkaa enkä ihmettele vaikka sillä olisi D-vitamiinin puutos sen takia. Silakat ovat Muusan suurta herkkua, mutta kolme annosta viikossa on Damonille mahdottomuus. Joskus on mennyt ihan mukisematta, mutta viime aikoina en saa edes sitä yhtä annosta kurkusta alas.

Toinen ongelma on – edelleen – lohiöljy. Iloitsin jo Facebookin Kissan luonnonmukainen ruokinta -ryhmässä löytäneeni vihdoinkin lohiöljyn mistä jopa Damon pitää (Vauhtiraksun pakastettu öljy), mutta ei enää. Jää ruoka syömättä, jos siinä on edes puolta teelusikallista öljyä seassa. Ja kun tuo kissa on ihan sekopää nälkäisenä! Viime yönä se esimerkiksi herätti mut aamuyöllä ensin puremalla nenää (kyllä!), sitten alkamalla järsimään kännykän laturijohtoa. Sohvan repiminen ja tavaroiden tiputtelu tasojen päältä on tuolle myös hupia, koska se on oppinut etten voi olla reagoimatta niihin. Viimeiseksi se alkaa kiusata Muusaa, joka juoksee karkuun sähisten. Siinä vaiheessa mun hermot ovat palaneet jo loppuun!

Päätin nyt jättää silakat kauppaan ja lohiöljyt Tianalle ja aion käydä ostamassa turskanmaksaöljyä. En tiedä miten saan sitäkään Damonin kurkusta alas, mutta toisaalta, jos se haisee vähääkään maksalta niin uskoisin sen olevan helpompaa kuin lohiöljy. Turskanmaksaöljystä saa myös omegojen lisäksi d- ja a-vitamiinit, joten silloin ei myöskään tarvitsisi miettiä lainkaan silakoita eikä myöskään maksaa. Maksa on ollut molempien suurta herkkua (jonka vuoksi pidän sormet ja varpaat ristissä, että olisi tuo öljykin), mutta helpottaa mun elämää ettei tarvitse muistella koska olen syöttänyt viimeksi.

Päälihana kissoilla on broilerin sydämet. Niiden lisäksi kuppiin menee broiskun ja kalkkunan luutonta lihaa. Kalsiumin tarve tulee tyydytettyä poron luisella lihalla. Sinkki tulee Biotiini forte -rakeesta (joka on btw jauhetta eikä rakeita) ja jodi Jahti & Vahdin merilevästä. Olen kyllä kuullut huhuja ettei tuo Biotiini forte tehoa ja Muusan turkki voisi kieltämättä olla paremmassa kunnossa. Annostus on kuitenkin vasikalle puolikas mittalusikallinen, joten kuinka paljon uskallan heittää kissan kuppiin?

Tiana syö vielä toistaiseksi 70/30 mallilla kuivamuonaa (Brit Care Adult) ja lihaa (kalkkunaa tai nautaa). Tekis vähän mieli heittää sekin raa’alle, mutta tulisi vähän liian kalliiksi raahata eläinkaupasta senkin lihat. Jos ois auto, niin Kennelrehulta sais halvemmalla.

Olen miettinyt tuota sen kuivamuonaa, että senkin voisi pistää vaihtoon. BC:n hinta nousee jatkuvasti eikä sen laatu kohtaa enää hintaa. Tärkkelys aiheuttaa kuitenkin Tianalle hiivaa, joten suurinpiirtein kaikki viljattomat (viljan tilalla käytetään usein perunaa tai bataattia) muonat on pois laskuista. Pure Natural olisi yksi vaihtoehto, mutta sen hintaerolla esimerkiksi tuohon Brit Careen voi ostaa vaan enemmän oikeaa lihaa. Ehdotuksia?


Spike on sentään helppo ruokkia. Elää pelkillä rotilla ja aika kauan saa paastota, että käy syömättömyys hengenvaaralliseksi. 😀 Huomenna olisi taas ruokapäivä. Saas nähä iskeekö kiinni, viimeksi söi taas smartin pohjalta yön aikana.

0

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑