Month: maaliskuu 2014

Kuva tunnissa 28.3.


klo 10-11 Aamupalaksi mysliä ja kahvia.


klo 12 Mun rakkaasta kevättakista oli pari nappia repsollaan, joten etsin kaapista neulaa ja lankaa.


klo 13 Tapoin aikaa Candy Crushilla, kun odottelin kaverin heräämistä.


klo 14 Vieläkin se kuorsaa, ja mulle iski nälkä. Aloin tekemään tulista linssikeittoo. Tosta tuli kyllä vähän liian tomaattista.


klo 15 Laitoin itteeni edustuskuntoon. Tai no, olin meikannut jo aamulla, mutta kun aikaa oli niin ehostin vähän lisää vielä.


klo 16 Vihdoinkin päästiin lähtemään! Käytiin Prismassa ja sieltä lähtiessä takana tuli jonkun matkaa hemmetin hieno jenkkiauto.


klo 17 Prismasta Plantageniin tuhlaamaan. Teki mieli ostaa paikka tyhjäks, mut no money no funny. 🙁


klo 18 Ja sitten lähdettiikin jo kotia päin. Taivaalla varjoliideltiin.


klo 19 Kukat paikoilleen! Jos keksisin tällä kertaa jonkin pomminvarman keinon millä Damon pysyisi poissa mun orkideasta. Edellinen kävi liian monta kertaa lattialla ja kupsahti siihen. Kärpäsloukku oli heräteostos, saas nähä pysyykö sekään mulla hengissä.


klo 20 Tiana näytti siltä ettei uskonut pääsevänsä tänään ollenkaan lenkille.


klo 21 Mutta tietysti pääsi. Lähdettiin 1,5 tunniksi metsään ja kallioille. Ei siellä meinannut enää mitään nähdä, mutta auringonlaskua kelpaa aina katsella.


klo 22 Teetä ja ciabattaa iltapalaksi, koneella tietysti.


klo 23 Edelleen koneella, muihin huvituksiin ei just nyt ole varaa. Pelasin myös vähän Left 4 Dead kakkosta offlinessa ja kuolin kaks kertaa. Oon surkee. 😀

0

Päivä kerrallaan

Tarvitsen tekemistä viemään ajatuksia pois negatiivisista asioista, joten eipä tässä olla oikein muuta tehty kuin kuvailtu ja leikitty Photoshopilla. Muistakaahan myös, että teen kotisivuille/blogiin/you name it ulkoasuja tilauksesta. Lisää siitä sateinen.netistä, olisi nimittäin nyt aikaa ja intoa tehdä.

Aamu alkoi oikein mainiosti, kun Tiana painoi mennä rusakon perään. Ehdin heittää sen liinaan, mutta en unenpöpperössä muistanut pitäväni liinaa illalla kädessä, joten toinen pää ei ollut missään kiinni. Just sopivasti rusakko lähti pinkomaan muutaman metrin edestä ja koira pinkas perään, kuurona tietysti. Tuon luoksetulo ei selvästikään kaada saalisviettiä, mutta se tuskin on kovinkaan epätavallista. Saipahan piski heti aamulenkkiä, kun meikäläinen seiso aamutakissa ja odotti metsästäjän paluuta. Ja tulihan se sieltä, ehdin vaan pelätä autotielle pinkomista. Helvetin rusakot.

Mutta jos jotain positiivista, niin löydettiin eilen uusi lenkkipolku. Yli tunti pelkkää kallio-metsämaastoa ilman yleisiä polkuja, joten rauhassa saadaan olla. Pakko oli pari kertaa tsekata kännykän mapsista missä päin oikein ollaan.


0

Hyvästit

Rici lopetettiin torstaina. Toinen takajalka petti ja koira oli päästettävä pois. Nivelrikon vuoksi tätä on peläten odotettu, mutta luultiin silti olevan vielä edes pari vuotta aikaa. Toukokuun 14. päivä tuo olisi täyttänyt kymmenen vuotta ja mulla on tasan kuukausi sitten otettu kuva, jossa pappa vielä juoksee onnensa kukkuloilla. Nivelrikko toi koiraan oman jäykkyytensä, mutta muuten se on ollut aina yhtä elinvoimainen kuin Tiana ja jaksanut juosta sen perässä.

Ei tätä itkemättä pysty kirjoittaa, mutta halusin siitä huolimatta tehdä pienen kunniapostauksen Ricin kunniaksi.

15.2.2014

2013

2012

2011

2008

2007

0

Dreamcatcher


Tulin eilen toisen kerran hulluksi, mutta ehkä siitä seurasi jotain hyvääkin. Laitoin nimittäin Canon 50mm f/1.4 USM -obiskan tilaukseen ja päätin sen kunniaksi lopettaa polttamisen. Oon yrittänyt ennenkin lopettaa, mutta en tällä päättäväisyydellä. 😀 Vasta eka päivä menossa ja hermot kieltämättä kireällä, mutta jos tää tästä!

0

Näin juuri unta, että asuin vesimelonissa


Oli ihan pakko. t. Kirsi 20v

On taas vähä laiskottanu eikä ole tullut kirjoiteltua eikä julkaistua mitään. Mulla on jäänyt tammikuultakin parit kuvat heittämättä nettiin kokonaan, mutta jos nyt sitten! Inspis kuvaamiseen on kuitenkin ollut ihan nollilla. Jatkuvasti tekee mieli kuvata, mutta sitten kun otat kameran mukaan ja yrität keksiä jotain kuvattavaa, nii pää lyö tyhjää. Koirakaan ei irtoo mihinkään, tuo vaan palloa tai haistelee jotain puskaa metrin päässä. Mutta nyt on kevät tulossa ja se on ihanaa! Aurinko! Aurinko! Aurinko!

Nuo siis tammikuulta, alemmat otin viikko sitten.


Tällä hetkellä Tiana-parka joutuu olemaan ilman kunnon liikuntaa, koska se astui viime viikolla johonkin ja nyt on keskellä anturaa mukavan näköinen haava. Olen putsaillu sitä pari kertaa päivässä Betadinella ja laastaroinut ja pitänyt sukkaa jalassa, mutta mua neuvottiin ettei kannata turhaan desinfioida vaan käydä hakemassa apteekista Vetramil-voidetta. Olen ollut siinä käsityksessä, että haava pitäs pitää puhtaana ja kuivana, mutta kuulemma kuivuus just hidastaa paranemista. Eli mars apteekkiin!

Pari päivää pidin tota kokonaan ilman liikuntaa, käytin vaan takapihalla tarpeilla. Eilen uskalsin lähteä jo muutaman kilsan lenkille, kun löysin kirppikseltä vauvan säänkestävät tumput. Ne osoittautui sopiviksi tuolle ja pysyvät yllättävän hyvin jalassa. Vettä ne ei pidä, mutta paskapussi alle, niin uskaltaa lähteä. Mietin kyllä ostavani PawZ suojatossut, mutta noi on niin pirun kalliit ja näyttää siltä ettei edes pysyisi jalassa. Näyttää puhaltamattomilta ilmapalloilta… 😀

Onneksi tuo ei kuitenkaan onnu tassuaan eikä siinä ole mitään tulehtumisen merkkejä, joten toistaiseksi voidaan mennä vielä kotihoidolla. Ja paremmalta se jo näyttää! Ketuttaa vaan, kun noi anturahaavat voi olla pitkäkestosia hoidettavia ja tullaan koiran kanssa hulluks ellei päästä kunnon lenkille.

0

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑