Ei se ole saksanpaimenkoira, se on saksanhaukkuja

Mitä ihmettä mä ton koiran haukkumisen kanssa oikein teen? Taas on sellainen ilta, jolloin tekisi mieli hakata vaan päätä seinään, kun menee niiiiiiin hermot. Tiana on äänekkäämpi kuin kymmenen suomenpystykorvaa. Enkä edes ymmärrä miten se voi olla mahdollista, kun me tullaan 12 kerroksisesta kerrostalosta tänne kaksikerroksiseen pientaloon, missä kuuluu paljon vähemmän ääniä kuin Vantaalla.

Tuo siis huutaa käytännössä kaikelle. Se huutaa sillekin, että pidän Meliä tai Muusaa sylissä. Tai jos Meli yhtään murahtaa Damonille (mitä se tekee jatkuvasti, kun tuo kakara vaan kiusaa välittämättä mitään isompien selkäsaunoista). Tai jos joku tulee rappuset liian kovaa alas. Tai jos ulkoolta/tietokoneelta/telkasta kuuluu koirien ääntä tai jotain muuta kovaa meteliä. Jostain syystä naapurien biletys ei sitä häiritse kuitenkaan yhtään, siihen se on vissiin HOASilla tottunut.

Mulla alkaa menemään tohon haukkumiseen totaalisesti hermo enkä tiedä ollenkaan mitä mun pitäisi tehdä. Ja jos mulla menee hermot, niin odotan koska naapureilta menee ja me saadaan häätölappu. Naurettavaa, että meidän yhteiselossa ei oikeastaan ole mitään muuta ongelmaa kuin tuon äänekkyys ja se on ainut asia mille en osaa tehdä mitään.

Pitääkö mun hommata tuolle joku sitruunapanta? Ei hirveästi innosta.

HAU HAU HAU. Pitäisiköhän mun alkaa syöttämään tolle Hau-Hau Championia, koska todellinen haukkumisen champion tuo on.

0

4 Comments

  1. Ronjakin on erittäin haukkuherkkä, tosin nykysin on jo oppinut aika hyvin hiljenemään kiellosta – vaikka kädetön olin alussa itsekin. Yritin kaikenlaisia kikkakonsteja, mutta ainoa keino, joka vaikutti meidän kohdalla nopeasti ja tehokkaasti, oli suihkepullo. Ei kestänyt kauaa, kun jo yhdisti turhan päiväisen haukkumisen seuraukseksi epämiellyttävän vesisuihkauksen 🙂

    Ainakin omasta kokemuksesta sanoisin, että asiaan kannattaa ehdottomasti puuttua heti jossain muodossa, se käytös lisääntyy valitettavan helposti. Mulle tullessaan Ronja oli jo niin oppinut ko. tavan, että tuntui kokoajan vaan lisäävän äänenkäyttöään, kunnes se sitten saatiin lähes loppumaan.

  2. Mä kokeilin tuota suihkepulloa Tianan ollessa ihan pentu ja se pisti sen silloin vain leikiksi. Hautasin suihkepullon silloin kaappiin, mutta kokeilin sitä nyt uudestaan. Ja hemmetti vieköön, se toimii! Olin aivan satavarma, että toi pistää sen leikiksi nytkin, mutta päinvastoin.

    Tämä talo on ollut hiljainen nyt pari päivää, naapurit kiittävät (tai luulevat että ollaan reissussa HAHA!)!

  3. Voisko olla ihan murkkuilua/mörköilyä vieraassa paikassa? Costo on ollu tosi pahana pitkän aikaa. Se ei hauku, mutta pöhisee, ihan jatkuvasti. Kotona ei oikeastaan ollenkaan, ei edes silloin, kun tulee vieraita, mutta etenkin lenkillä jopa ihan päivän valossa pöhisee ihan normaalin näköiset ja näkyvät ihmiset, koirista puhumattakaan, vaikka onkin ihan äärimmäisen sosiaalinen kaikille. Töihin, kun otan sen koirahoitolalle mukaan, niin puhkuu ja puhisee pihaan tullessa niin kuin ei ois koiria koskaan nähnytkään. Meillä ei auta tässä minkäänlainen komentaminen, kun nytkin aina pöhistyään nöyristelee ja ”pyytelee anteeksi” ja kohta pöhisee taas. -_-” Voin kertoa, että kyllä vituttaa! Toivossa on hyvä elää, ehkä tää menee iän kertyessä ohi?

  4. Toivotaan, että on pelkkää murkkuikää! Tuo pöhinä ja räkötys on todella ärsyttävää. Tiana on ollut aina todella äänekäs, edes nukkuessa ei voi olla hiljaa kun pitää tuhista ja kuorsata, mutta tuo haukkuminen vetää mun pinnan todella kireelle. Onneksi tuo Maikin ehdotus suihkepullosta on auttanut sisällä, joten jos meidän naapurirauha sentään säilyisi nyt ennallaan. 😀

Vastaa

Your email address will not be published.

*