Hiirulaisia ja kanansiipiä

Ahkeroin! Eli otin kameran käteeni ja yritin innostaa vähän noita lahnoja, miksikä myös kissoiksi kutsutaan, liikkeelle. Tai itseasiassa yhtä lahnaa, eli Kiteä, kun mulla on siitä hävettävän vähän kuvia ja tarvisin jotain materiaalia blogin ja kotisivujen uudistamista varten.

No okei, tuli Muusastakin otettua pari kuvaa.


Meli ei muuta tehnyt kuin nukkunut, niin siitä ei tällä kertaa saanut mitään julkaisun arvoista kuvaa.

On mulla tällä kertaa muutakin kivaa kerrottavaa, eli ihkuttelen taas kerran ruuasta! Kävin eläinkaupassa ostamassa tytöille kanaa pitämään vatsat kunnossa, ja sieltä lähti kanamassan lisäksi kilo kanansiipiä ja kolme pakastehiirtä koossa fuzzy (myyjä kylläkin selitteli fausteista, mutta googlettelun perusteella ne voisivat olla fuzzyja). Noiden lisäksi ostin pussin Golden Eagle Holisticia, kun Felidae on loppupuolella. Enhän mä kuivamuonaa yleensä anna kuin nameina ja satunnaisesti märkäruuan loppuessa turvotettuna, mutta eipähän lopu ihan heti. Vaikka onhan tuolla Ziwi Peak pussikin syömättömänä…

Takaisin kanaan. Kitelle ei ole kelvannut ainakaan toistaiseksi kanamassa yhtään (ellei sitten syö aina öisin, kun ei ole muutakaan kupissa), mutta laitoin Muusaa varten sulamaan kanansiiven ja ei mennyt aikaakaan kuin KITE vei sen tiskialtaasta. Se veti siiven nassuunsa alta aikayksikön eikä jäljelle jäänyt kuin pienen pieni luunpala. Tästä olen toooosi iloinen, koska mulle on tärkeetä syöttää kissoille myös raakaa lihaa ja on tosi hyvä, että Kitelle kelpaa sentään jotain. Syö se kaupan jauhelihaakin, mutta siivistä saa hampaatkin töitä. Kunpa vaan Melikin tajuaisi niiden ihanuuden…

Hiirten suhteen olin tosi epäilevä, kun olen niin paljon nähnyt juttua nirsoilevista kissoista niiden suhteen. Kite tietysti niille nyrpisteli, mutta Meliä sentään vähän kiinnosti. Jos olisin antanut aikaa, niin tiedä vaikka olisi syönytkin. Meinasi kuitenkin alkaa leikkimään ennemminkin. Muusa taas vetäs mahaansa kaikki kolme. Se kun ensin haisteli vähän ensimmäistä hiirulaista ja uskalsi maistaa, niin sen jälkeen se näytti samalta kuin minä Maraboun minttukrokantti -suklaalevyn ääressä. Yhtä nopeasti se kaikki hiiret vetikin kuin minä suklaani, hahaha.

Kalliita hiiret kieltämättä ovat, mutta voihan noita aina satunnaisesti ostaa Muusalle herkutteluksi. Hyvä kuitenkin ettei rahat menneet hukkaan!

0

4 Comments

  1. Missä eläinkaupassa käyt ostelemassa lihaa kissoille? Ite olen löytänyt vaan broiskun sydämiä, mutta siivet voisi olla myös kokeilun alla joku kerta. 🙂
    oon myös ihan uskomattoman kade noista sun ottamista kuvista. Itekkin koitan kamalasti kuvailla omia poikia, mutta jotenkaan en koskaan saa noin hienoja ja tarkkoja kuvia ilman salamaa ja salama ainakin omat kuvat pilaa ihan 🙁 Eikä sitä aina nyt jaksa photoshopin kanssa leikkiä.

  2. Käyn Megaeläimessä, harmi vain ettei liikkeitä ole kuin pääkaupunkiseudulla. 🙁 Jos et itse pk-seudulla asu, niin kannattaa etsiä jokin lähellä oleva barffikauppa. Niistähän noita lihoja yleensä löytyy aika kohtuu hintaankin.

    Kiitos kuvakehuista! Itse kuvaan kissoja aina lisäsalaman kanssa, kun ei objektiivien valotus oikein riitä sisällä kuvaamiseen.

  3. Myöhästyneet syntymäpäivä onnittelut prinsessalle!

  4. Meli kiittää! 🙂

Vastaa

Your email address will not be published.

*

© 2018 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑


Fatal error: Allowed memory size of 41943040 bytes exhausted (tried to allocate 384 bytes) in /home/sateinen/public_html/blogi/wp-includes/Requests/Cookie.php on line 67