Month: maaliskuu 2011

Uusia ruokakokeiluja

Kyllä, taas! Märkäruoka on nyt pysynyt kokonaan Carnyssa, olen jättänyt Feline Portat kauppaan (sen hinnan vuoksi, olenhan pihi opiskelija). Kokeilin siis totuttaa kissat uudestaan Carnyyn, ja onneksi onnistuin siinä. Vatsat ovatkin nyt pysyneet erinomaisena Carny Kittenillä, aikuisten kattien ruoka vähän pehmittää, mutta muuten on sekin ok. Ostan mielummin aikuisten ruokaa, koska niitä saa 400 gramman purkeissa = kilohinta pienempi. Nuo kuitenkin ovat jo sen verran isoja, että mielestäni voivat alkaa pikkuhiljaa aikuisten ruokaa maistelemaan.

Kuivamuonaa ei kuitenkaan olla vielä löydetty, jos edes löydetään. Luulin onnistuneeni Felidaen kanssa, mutta Melin maha alkoi valittaa Hill’sin lähdettyä seasta. Muutama päivä sitten kokeilin tuota uudestaan, ja veti molemmat ruikulle. Siispä luovutan taiston ja raahaan tuon reilun 3 kilon säkin äidin kissojen syötäväksi.

Olen päätynyt kaikenmaailman ruokakokeilujen jälkeen siihen teoriaan, että Melillä on kananmuna-allergia. Tuossa Hill’sin i/d -ruuassa ei ole kananmunaa, ja se kävi hyvin. Olen kokeillut myös Hill’sin tavallista ja Almo Naturen eläinkauppamuonaa, ja ne molemmat kelpasi ruikkupepuille. Noissa kaikissa on kuitenkin lihaprosentti niin syntisen pieni, etten näe noiden syöttämisessä mitään järkeä – mielummin vaikka pelkkää märkäruokaa.

Kaapissa on vielä totutusta odottamassa Ziwi Peakin munaton muona. Kokeilin antaa tuota jo suoraan, mutta veti vatsat kunnolla sekaisin, joten seuraavalla kerralla aloitellaan rauhallisesti. Tuo vaikuttaisi kaikin puolin erinomaiselta ruualta, joten täytyy toivoa, että saisin tuon totuttetua pikkuhiljaa. Jos tuokaan ei tuota tulosta, niin sitten lyön hanskat tiskiin ja jätän kuivamuonan ostamisen muille.

0

Leikkauksen jälkeisiä kuulumisia

Taas vierähti kuukausi, hupsista keikkaa! 😀 Eipä tässä ole mitään ihmeempiä tapahtunutkaan, ellei Melin sterilisaatiota oteta lukuun. Samalla tuli hoidettua vihdoinkin se tehosterokotus, mikä jäi hoitamatta syksyllä näiden ripuloinnin vuoksi.

Tytön leikkaushaava on parantunut hyvin eikä siitä enää edes huomaa, että sille on jotain tehty. Pelkäsin siis ihan turhaan! Pari tuntia sain odotella, että sain kissan viedä kotiin. Sillä välillä tuli ainakin liikuntaa, kävelin nimittäin koko pari tuntisen ympäri Vallilaa ja kävin McDonaldsissa juomassa kahvit.

Huomenna täytyy varailla leikkausaika Muusalle. Pikkuinen aloitti kiimansa heti Melin leikkauksen jälkeen ja tänään alkoi myös merkkailu. Kaksi kertaa olen saanut tänään sänkyvaatteet pestä, enkä inhoa mitään niin paljon kuin pestä kusisia sänkyvaatteita. Olisin vain toivonut, että olisin säästynyt merkkailulta kokonaan. Olisin halunnut viedä Muusan leikattavaksi vasta keväämällä, kun lämpömittari näyttää reilusti plussaa.

Mutta ei mahda mitään, ainakin pääsee tuonkin kiimoista kertaheitolla eroon. Täytyy vaan toivoa, että kaikki menee yhtä hyvin kuin Meliain kohdalla.

0

© 2017 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑