Pelottava perjantai

Jos sitä vähän aktivoituis taas tämän blogin kanssa, kun on jotakin kerrottavaakin.

Meliailla on nimittäin huomenna suuri päivä: katti pääsee leikkauspöydälle sterilisoitavaksi. Olen saanut sen kahden viikon välisistä kiimoista ihan tarpeeksi, joten huomenna vihdoin lähtee köyhän opiskelijan rahat. Tuolle annetaan rokotus samalla, joten sitten on vihdoinkin se tehostekin hoidettu. Seuraavana potilaana Muusa, mutta se ei ole onneksi vielä alkanut kurisemaan!

Minulla itselläni on aika epämääräiset tunteet tuon leikkauksen kanssa. Jos kaikki menee hyvin ja sujuvasti, niin molempien elämä helpottuu huomattavasti. Kuitenkin mua pelottaa itse leikkauksen sujuminen, siinähän on aina omat riskinsä. Tunteita nostattaa myös julkisilla kulkeminen: saanko nukkuvan kissan kotia lämpimänä ja mahdollisimman nopeasti? Pakkasta ei pitäisi huomenna hirveästi olla, mutta reilu kymmenenkin on kissan kannalta ihan tarpeeksi.

Ajatellaan, että leikkaus ja tulomatka sujuvat hyvin. Mites sitten se hemmetin kauluri, jota pitää pitää 10 päivää leikkauksen jälkeen? Voin jo kuvitella miten Meliparka on ihan kauhuissaan sen kanssa. Sukkapuku kuulostaa paljon paremmalta, mutta mistäs sellaisen tähän hätään löytää?

Tekisi mieli jäädä ensi viikolla kotiin vahtimaan kipeää kattia, mutta itselläni on menossa nyt neljäs antibioottikuuri tänä talvena ja lomapäiviä on otettu sairastumisen vuoksi niin paljon, ettei oikein voisi enää olla koulusta pois.

0

2 Comments

  1. Ei ole todellakaan parhaat ilmat leikkauksesta tulevan kissan kuskaamiseen.

    Oli kyllä aika raskasta aikaa, kun yritti väsätä sukkapukua siinä onnistumatta ja laittoi kauluria päälle ja pois. (Tubifast-putkiharso on joillain toiminut. Itse en ainakaan osannut väsätä siitä käyttökelpoista). Meille annettiin joku ihan superiso kauluri. Jälkeenpäin vasta näin jostain blogista sen kokoisen kaulurin kissalla, että sen kanssa pystyi ihan hyvin liikkumaan. Tietty mikä tahansa kauluri voi lamaannuttaa. Mutta meillä oli pahinta, kun Mindy ei yksinkertaisesti päässyt edes kävelemään sen kanssa normaalisti. Ja sitten se keksi, miten se otetaan pois… Mitähän Muusa siitä kaikesta tykkää, kun kotiin tulee oudonhajuinen ja kummallisesti käyttäytyvä Meliai?

    Mutta kyllä se siitä. Ei aikaakaan, kun kaikki on taas ennallaan. Tsemppiä!

  2. Kiitos tsempeistä! Muusan reaktio mietityttää muakin, mutta kaikista eniten hirvittää miten nuo yrittävät riehua kaulurista huolimatta. Tai Meli kiivetä Atlakseen…

Vastaa

Your email address will not be published.

*

© 2018 Iltateellä

Theme by Anders NorenUp ↑